Conjugation of sticka upp
to stick up (from something, or into something) Ver definición completa →
Aktiv
Infinitiv
| — | sticka upp |
Presens
| jag | sticker upp |
| du | sticker upp |
| han / hon / den / det | sticker upp |
| vi | sticker upp |
| ni | sticker upp |
| de | sticker upp |
Preteritum
| jag | stack upp |
| du | stack upp |
| han / hon / den / det | stack upp |
| vi | stack upp |
| ni | stack upp |
| de | stack upp |
Supinum
| jag | stuckit upp |
| du | stuckit upp |
| han / hon / den / det | stuckit upp |
| vi | stuckit upp |
| ni | stuckit upp |
| de | stuckit upp |
Imperativ
| — | stick upp |
Passiv
Infinitiv
| — | stickas upp |
Presens
| jag | sticks upp |
| du | sticks upp |
| han / hon / den / det | sticks upp |
| vi | sticks upp |
| ni | sticks upp |
| de | sticks upp |
Preteritum
| jag | stacks upp |
| du | stacks upp |
| han / hon / den / det | stacks upp |
| vi | stacks upp |
| ni | stacks upp |
| de | stacks upp |
Supinum
| jag | stuckits upp |
| du | stuckits upp |
| han / hon / den / det | stuckits upp |
| vi | stuckits upp |
| ni | stuckits upp |
| de | stuckits upp |