Conjugation of häkta
to detain awaiting trial; to remand Ver definición completa →
Aktiv
Infinitiv
| — | häkta |
Presens
| jag | häktar |
| du | häktar |
| han / hon / den / det | häktar |
| vi | häktar |
| ni | häktar |
| de | häktar |
Preteritum
| jag | häktade |
| du | häktade |
| han / hon / den / det | häktade |
| vi | häktade |
| ni | häktade |
| de | häktade |
Supinum
| jag | häktat |
| du | häktat |
| han / hon / den / det | häktat |
| vi | häktat |
| ni | häktat |
| de | häktat |
Imperativ
| — | häkta |
Passiv
Infinitiv
| — | häktas |
Presens
| jag | häktas |
| du | häktas |
| han / hon / den / det | häktas |
| vi | häktas |
| ni | häktas |
| de | häktas |
Preteritum
| jag | häktades |
| du | häktades |
| han / hon / den / det | häktades |
| vi | häktades |
| ni | häktades |
| de | häktades |
Supinum
| jag | häktats |
| du | häktats |
| han / hon / den / det | häktats |
| vi | häktats |
| ni | häktats |
| de | häktats |