Conjugation of autoistua
ˈɑu̯toi̯stuɑˣto become motorized (to rely increasingly on automobiles in transportation) Ver definición completa →
Aktiivi
Preesens
| minä | autoistun |
| sinä | autoistut |
| hän | autoistuu |
| me | autoistumme |
| te | autoistutte |
| he | autoistuvat |
Imperfekti
| minä | autoistuin |
| sinä | autoistuit |
| hän | autoistui |
| me | autoistuimme |
| te | autoistuitte |
| he | autoistuivat |
Konditionaali
| minä | autoistuisin |
| sinä | autoistuisit |
| hän | autoistuisi |
| me | autoistuisimme |
| te | autoistuisitte |
| he | autoistuisivat |
Imperatiivi
| hän | autoistukoon |
| me | autoistukaamme |
| te | autoistukaa |
| he | autoistukoot |
Potentiaali
| minä | autoistunen |
| sinä | autoistunet |
| hän | autoistunee |
| me | autoistunemme |
| te | autoistunette |
| he | autoistunevat |
Passiivi
Preesens
| minä | autoistutaan |
Imperfekti
| minä | autoistuttu |
Konditionaali
| minä | autoistuttaisi |
Imperatiivi
| minä | autoistuttakoon |
Potentiaali
| minä | autoistuttane |