Conjugation of abstrahoitua
/ˈɑbstrɑhoi̯tuɑˣ/To be abstracted, be generalized. Ver definición completa →
Aktiivi
Preesens
| minä | abstrahoidun |
| sinä | abstrahoidut |
| hän | abstrahoituu |
| me | abstrahoidumme |
| te | abstrahoidutte |
| he | abstrahoituvat |
Imperfekti
| minä | abstrahoiduin |
| sinä | abstrahoiduit |
| hän | abstrahoitui |
| me | abstrahoiduimme |
| te | abstrahoiduitte |
| he | abstrahoituivat |
Konditionaali
| minä | abstrahoituisin |
| sinä | abstrahoituisit |
| hän | abstrahoituisi |
| me | abstrahoituisimme |
| te | abstrahoituisitte |
| he | abstrahoituisivat |
Imperatiivi
| hän | abstrahoitukoon |
| me | abstrahoitukaamme |
| te | abstrahoitukaa |
| he | abstrahoitukoot |
Potentiaali
| minä | abstrahoitunen |
| sinä | abstrahoitunet |
| hän | abstrahoitunee |
| me | abstrahoitunemme |
| te | abstrahoitunette |
| he | abstrahoitunevat |
Passiivi
Preesens
| minä | abstrahoidutaan |
Imperfekti
| minä | abstrahoiduttu |
Konditionaali
| minä | abstrahoiduttaisi |
Imperatiivi
| minä | abstrahoiduttako |
Potentiaali
| minä | abstrahoiduttaneen |